Olen ihan liian vanha koiraharrastaja Uudestakaupungista. Jo vanhempani kasvattivat pienimuotoisesti saksanpaimenkoiria ja mäyräkoiria. Olen kasvanut siksi ikäni koiralauman keskellä. Ensimmäisen oman koiran, mäyräkoiran ostin 8-vuotiaana ja 16-vuotiaana aloin kouluttamaan ja kilpailemaan saksanpaimenkoiranarttu Alin kanssa. Vuosien varrella on tullut kouluteltua useampaa koiraa eri lajeissa ja myös joitakin toisten koiria. Koulutusohjaajanakin on tullut toimittua. Kennelnimi Symppis tuli hankittua jo aikoja ennen ensimmäistä omaa pentuetta. Ensimmäinen Symppis-pentue syntyi vasta sopivan emänartun löydyttyä.
En löydy Saksanpaimenkoiraliiton SPL-kasvattajalistalta, koska olen aloittanut kasvatustyöni ennen koulutuksen käynnistymistä, enkä ole halunnut muodollisesti käydä kurssia. Siitä huolimatta käyn SPL:n kasvattajapäivillä liki joka vuosi ja noudatan SPL:n suosituksia ja säädöksiä. Haluan tukea ja auttaa kasvattieni ongelmissa parhaan taitoni mukaan ja kasvateillani on aina palautusoikeus tai suorastaan suositus. Kokonaisvaltainen terveys menee kaiken muun kasvatustyön edelle ja painotus on monipuolisessa harrastus- ja työkoirassa eikä niinkään ”spesiaali-sporttimallissa”.
Tunnen surua saksanpaimenkoirien muuttuessa yhä hektisemmiksi ”sähköjäniksiksi”, joita ei sisälle taloon viitsi päästää. Parhaimmillaan saksanpaimenkoira on sopeutuvainen perhekoira ja sovelias mihin tahansa lajiin. Tasapainoinen paikasta riippumatta eikä turha mielistelijä. Välillä on ikävä lapsuuden ”tavallisia” saksanpaimenkoiria, joiden kaltaisia saisi vielä aikaiseksi, mikäli kasvattajilla tahtoa riittää. Silti ei tarvitse tinkiä tekemisen halusta tai viettitasosta, vaan tärkeää olisi huomioida riittävässä määrin koirien hermorakenne ja luontaiset jäljestysominaisuudet, jotka molemmat ovat selkeästi perinnöllisiä ominaisuuksia siinä kuin täysi puruotekin.
Kasvatustyössäni pyrin suosimaan koirissa pientä tai keskikokoista vahvaa rakennetta, mutta kompromissejakin joutuu joskus tekemään…Tarkoitus on kasvattaa koiria, jotka sopivat omaan ajatusmalliin ja käyttöön. Kasvatus on kuitenkin minulle ensisijaisesti harrastus eikä työ.”